HISTORIAA


Ensimmäiset karnevaalikulkueitten tunnustenkantajaparit esiteltiin 1800-1900 lukujen vaihteessa ranchoiksi kutsutuissa karnevaaliyhdistyksissä, jotka eivät olleet sambayhdistyksiä.  Sitä ennen koulun tunnusten kantaminen oli ollut miesten tehtävä. Ranchojen tunnus oli viiri (estandarte), joten kysymys ei ollut vielä lipunkantajaparista, vaan paria kutsuttiin nimellä porta-estandarte (viirinkantaja, joka oli nainen) ja baliza.   Balizan tehtävä oli suojata viirinkantajaa henkilöön kohdistuvilta loukkauksilta ja sekä estää muitten karnevaaliyhdistysten jäseniä tai kannattajia ottamasta yhdistyksen "päänahkaa", viiriä, voitonmerkiksi kulkueen vähemmän järjestäytyneessä loppuhuipentumassa.


Tiettävästi ensimmäinen varsinainen lipunkantajapari esiteltiin vuoden 1928 tienoilla ensimmäisessä nykyaikaisen sambakoulun esimuodossa  Deixa Falarissa (Antaa [muitten] puhua, nyk. Estácio de Sá). Parin nimet olivat tiettävästi Juvenal ja Ceci. Siitä ei ole täyttä varmuutta , esiintyikö pari  Deixa Falarin ensimmäisessä karnevaalikulkueessä vuonna 1929, sillä sambahistorioitsija ja -tutkija Sergio Cabralin kuvauksessa  Deixa Falarin ensimmäisestä kulkueesta paria ei mainita.


Mangueiran sambakoulu kertoo kehittäneensä nykyaikaisen lipunkantajaparin. Tosin samaan hengenvetoon totuuden nimessä muistetaan mainita, että idea kopioitiin Deixa Falarilta. "Me parantelimme sitä", mitä monet muutkin ovat vuosien mittaan tehneet.  Mangueiran on muutenkin vaikea ollut olla asiassa ensimmäinen, sillä se perustettiin vuosi Deixa Falarin jälkeen, vuoden 1929 keväällä. Mangueiran ensimmäinen tunnettu mestre-sala oli Marcelino José Claudino, mutta hänen paristaan ei ole tietoa.


Lipunkantajapari alkoi vakiintua yhdeksi sambakoulun olennaiseksi osaksi heti kun sambakoulut yleistyivät.  Vuoden 1933 Rion sambakoulujen karnevaalikilpailussa oli mukana jo 25 koulua, mutta vasta vuonna 1938, kun arvostelusäännöt muutamaa vuotta aikaisemmin olivat jo saavuttaneet nykyisen muotonsa, mestre-sala ja porta-bandeira arvosteltiin erillisenä arvostelukohtana.


Mestre-salan ura on yleensä huomattavasti pidempi kuin lipunkantajan. Kaikkien aikojen kuuluisin mestre-sala, Mangueiran Delegado, Hézio Laurinda Silva, lopetti mestre-salan tehtävät vasta vanhoilla päivillään, mutta sitä ennen hän oli tanssinut useitten eri lipunkantajien parina.  Lipunkantajista yhtä kuuluisa ja pitkäaikainen on  ollut vain Portelan sambakoulun Vilma [suk.Nacimento], jonka ura lipunkantajana  kesti  kaikkiaan lähes 20 vuotta. Vilman tytär jatkoi sen jälkeen äitinsä paikalla.

Lipunkantajaparin tehtävä


Mestre-sala ja porta-bandeira ovat koulun tärkeimmät ja parhaimmat tanssijat. He edustavat koko koulua, esittelevät sen symbolin, lipun ja tervehtivät sillä merkkihenkilöitä.  Jos koulu esittäytyy jossain tai lähettää edustajiaan tervehdyskäynnille toisiin kouluihin, niin ensimmäiseksi lähtee lipunkantajapari ja jos seurue on isompi, niin myös osa baianoista.


Koululla on yleensä useita lipunkantajapareja, sillä jälkipolvea koulutetaan koko ajan.  Nuorimmat parit ovat aivan pieniä, neljä- viisivuotiaiata naperoita ja vanhemmat parit ohjaavat ja opettavat heitä.  Vanhemmat parit puolestaan kilpailevat keskenään ensimmäisen parin paikasta, sillä ensimmäisiä pareja on vain yksi ja se on ainoa, joka arvostellaan karnevaalissa.


Koulun lippu palvelee käytössä vain kolme vuotta, jonka jälkeen se vetäytyy ja siirtyy koulun arvoesineitten ja palkintojen joukkoon.  Ensimmäinen lipunkantajapari tanssii uuden lipun kanssa ja seuraavat parit käyttävät edellisten vuosien lippuja.


Tanssista


Koko koulun arvostelusta yksi kymmenesosa koskee pelkästään parin taitoja ja tanssimista.  Koska he ovat arvostelussa erityisen tarkkailun alla, pienetkin virheet parin sopusoinnussa tai tanssissa tuottavat miinuspisteitä.  Kummankin tulee hallita tekniikka täydellisesti ja heidän on täytynyt tottua tanssimaan yhdessä.  Parin harmonian tulee olla täydellinen.  Parista puhuttaessa käytetään usein termiä casal de mestre-sala e porta-bandeira, aviopari mestre-sala ja porta-bandeira.  Termi kuvastaa vaadittavan harjaannuksen ja taidon tasoa.  Parin on oltava taitava ja varma kuin he olisivat naimisissa.


Porta-bandeira, lipunkantaja, kantaa lippua  ja tanssii sen kanssa.  Liikunnan tulee olla ilmavaa ja luontevaa ja lipun käsittelyn tulee olla moitteetonta.  Hän ei saa sotkeutua lippuun, eikä lippu saa sotkeentua tankoon tai mestre salaan, eikä se saa koskettaa maata.


Mestre-sala tarkoittaa tarkasti käännettynä salimestaria eli hovimesteria.  Tanssiessa hän toimii lipunkantajan parina.  Hän on kavaljeeri, joka vie daamia ja esittelee lipun yhdessä lipunkantajan kanssa.  On aivan erityisen karkea virhe, jos mestre-sala hetkeksikään unohtaa tanssivansa lipunkantajan kanssa tai alkaa sooloilemaan yleisölle.  Tosin sama pätee myös lipunkantajaan.


Vilma antaa seuraavan ohjeen parille: "Mestre-salan tulee lähestyä lipunkantajaa kuin kolibri kukkaa.  Lipunkantajan on oltava tyylikäs, annettava vaikutelma keveydestä ja notkeudesta, pyöriä oikealle ja vasemmalle sekä tanssia sopusoinnussa mestre-salan kanssa." Sanotaan myös, että pari peittää maan runoudella.


Mistä tanssi on kehittynyt?


Ilclemar Nunes, joka on tutkinut samban juuria esittää, että lipunkantajaparin  tanssin pohja olisi afrikkalaisessa rituaalissa, jossa tytöt valmistautuessaan avioon tanssivat nuorten heille esittäytyvien sotureitten kanssa.


Lipunkantajaparin tanssi on kuitenkin jo kauan sitten menettänyt puhtaasti afrikkalaisen luonteensa. Se saanut  voimakkaita vaikutteita ja lainannut monia liikeitä baletista ja parin tanssin ajatus on sama kuin pas de deux`ssa, kahden tanssissa klassisessa baletissa. Nainen on solisti, jonka tanssia mies tukee. Mestre-salan alkuperäinen suojelullinen tehtäväkin on väistynyt tarpeettomana, vaikka hänen edelleenkin tulee edustaa suojelevaa kavaljeeria.  Tehtävän muuttuminen on vapauttanut  mestre-salan klassista pas de deuxia solistisempaan tanssimiseen.  Silti parin suhde on säilynyt samana. Parin odotetaan yltävän yhtä korkeatasoiseen ja taitavaan suoritukseen kuin balettitanssijoiden.  Ei  ole mikään ihme, että brasilialaiset ovat alunalkaenkin edellyttäneet paria arvostelevalta tuomarilta balettitanssijan tai                     -koreografin taitoja.


Asut ja fantasiat


Lipunkantajaparin perusasu kaikissa muissa tilanteissa paitsi koulun sisäisissä harjoituksissa on iltapuku. Miehellä on suorat housut,  kauluspaita, puvun takki ja tyylikkäät kengät. Lämpötilan ollessa korkea ja hieman epämuodollisemmissa tilanteissa takki voidaan jättää pois. Naisen asussa on polven alapuolelle ulottuva kauniistiavautuva kellomainen tai vastaava hame, kaunis toppi tai paita. Kauniit kengät, joissa on tanssimiseen soveltuvat korot, kuuluvat asuun.


Lipunkantajapari käyttää karnevaalifantasiaoita ainoastaan karnevaalissa. Asuja ei ole tehty tanssimista varten vaan ne ovat ennen kaikkea näyttäviä. Lipunkantajan karnevaaliasu on suuri vanteilla avattu hame, yläosa ja päähine. Lisäksi lipunkantohihna, lipputanko ja lippu kuuluvat varustukseen.


Mestre-salan karnevaaliasu on housut, takki tai myös paita ja liivit, päähine ja kädessä joko viuhka, sauva, liina tai joissain tapauksissa pelkkä sulka.  Asun perusmalli, kuten myös porta-bandeiran asun malli, on alunperin risteytymä ranskan 1700- ja 1800-lukujen hoviasuista ja muodista, mutta nykyään asu on kehittynyt enemmän fantasia-asuksi ja usein se kuvittaa enredoa tai on ajatukseltan tiukasti sidoksissa enredon aiheeseen.


Vuonna 1991 Mocidade Independente de Padre Miquelin ensimmäinen lipunkantajapari  Babi ja Alexandre olivat pukeutuneet eskimoiksi.  Asut olivat  kokonaan valkoiset ja takin ja hameen reunoissa, lahkeiden suissa ja hupun reunoissa oli karvareunukset ja mestre salalla oli silmillä aurinkosuojukset.  Mocidaden aiheena oli vesi ja asut liittyivät arktisten vetten kuvaamiseen.


Parilla oli kuitenkin ongelmia tanssin harmoniassa Babin kiukuttelun ja omapäisyyden vuoksi ja se näkyi myös tanssissa.  Pari sai koulun arvostelun heikoimmat pisteet, vain seitsemän pistettä kymmenestä, joka oli maksaa koulun muuten selvän voiton.  Seuraavana vuonna Babi ei enää ollut ensimmäinen lipunkantaja.






MESTRE-SALAN JA PORTA-BANDEIRAN TANSSI


Lipunkantajaparin tanssi muodostuu kokonaisuutena neljästä eri osasta, joista ensimmäinen ja kaikkein tärkein eli varsinainen protokolla on lipun esittely ja lipulla tervehtiminen. Tämä on parin päätehtävä. Muut osat ovat täydentäviä ja ne voidaan jopa jättää tanssimatta.


Toisen osan muodostavat parin erilaiset pyörimiset yhdessä, jolloin pari pitää toisistaan kiinni.


Kolmas osa on parin tanssi erikseen. Parin välillä ei ole fyysistä kontaktia ja pari tanssii irrallaan toisistaan. Tämä osa muodostuu molemmilla pääasiassa erilaisista pyörimisistä, mestre-salalla myös pirueteista ja jopa akrobaattisista askel- ja liikesarjoista.


Mahdollisen neljännen osan muodostavat parin erilaiset yhteiskuviot.


Kolme ensimmäistä osaa muodostavat parin tanssin rungon ja niissä käytettävät kuviot ovat perusteiltaan samat kaikissa sambakouluissa ja kaikilla pareilla, vaikka parien tanssityyleissä on eroja vanhempien parien rauhallisemmasta tyylikkyydestä nuorempien parien räiskyvämpiin esityksiin.


1. Lipun esittely



PERUSASENTO


1. tai 2. asteen pyörimisestä MS pysähtyy ja ohjaa PB:n selkänsä taitse oikealle puolelleen. MS:n ote vaihtuu oikealle kädelle ja pari pysähtyy seisomaan rinnakkain perusasentoon (kuva 16).

Lipun esittely alkaa aina perusasennosta, josta lähdetään etenemään esittelysuuntaan. Eteneminen tapahtuu hitaasti ja arvokkaasti "leijuaskeleella" (tai muulla sopivalla askeleella) kunnes pari pysähtyy ja MS ottaa sivuaskeleen PB:stä poispäin ja irroittaa käsiotteen, ristittää PB:stä poispäin (vasen tukijalkana, oikea ristittää taakse) ja esittelee molemmin käsin PB:n (kuva 17).


1. versio


Sen jälkeen pari ristittää toiselle puolelle ja PB niiaa syvään ja kumartaa, takee esittely (kiitos) -liikkeen vasemmalla kädellä. MS suojelee PB:tä oikealla kädellä ja vasemmalla "vaatimattomasti aukaisee tien", kumartaen samalla korrektisti päällään, muttei niiaa (kuva 18).

Tämän jälkeen PB jää paikoilleen ja MS siirtyy toiselle puolelle (oikealle) pyörien. (São Clementessä etukautta, mutta mitä pidän tyylikkäämpänä, Ilhassa takakautta: MS ei peitä PB:tä eikä lippua!)


[2. versio, Salqueiro]


[Tämä versio alkaa perusasennosta. Ote säilyy kun PB kääntyy MS:aan päin niin, että MS saa lipun kulmasta kiinni ja pari on "piirileikissä", jota voidaan mennä kierros, parikin, tai sitten ei (kuva 19).

 

MS pysähtyy rintamasuunta esittelysuuntaan ja vapauttaa PB:n käden jolloin kuvio kelaantuu auki ja lippu on valmiiksi esittelykunnossa avonaisena MS:n ja PB:n välissä (kuva 20).

 

 












1. versio jatkuu


MS aukaisee lipun vasemmalla kädellä ja esittelee sen tunnukset oikealla kädellä. Hän "kerää" tunnukset oikeaan käteensä ja vie sen suljettuna sydämelleen, josta edelleen vapauttaa tunnusten "kyyhkysen" lentämään yleisölle. MS kerää sitten lipun ylä- ja alakulmat yhteen ja suutelee lippua jonka jälkeen pari astelee hitaasti tervehdittävän luo ja suuteluttaa lippua. Kun tervehdittävä suutelee sitä, PB niiaa ja kumartaa syvään. Tämän jälkeen pari perääntyy arvokkaasti.


Koko esittely tehdään hitaasti ja arvokkasti! Tämä on todellinen taidelaji ja mestari se pari, joka siitä tyylikkäästi selviytyy.


Tämä esittely on kirjoitettu Ilha do Governadorin sambakoulun vuoden 1991 karnevaalien kakkosparin, Jorginete de Jesus da Silvan ja SebastiãoRosa da Silvan, käyttämän kaavan mukaan, joka on ollut tähän asti näkemistäni täydellisin. Lyhyempiä versioita käytetään myös.


Ennen esittelyä on myös mahdollista tehdä MS:n "lähestyminen", jonka näin Ilha do Governadorin ensimmäisen parin (1991 karnevaali), Irene Oliveira de Souzan ja Alex Oliveira de Souzan (äiti ja poika) tekevän:


Lipunkantajapari erkanee toisistaan peruuttamalla usean metrin päähän kasvot vastakkain ja molemmat seisahtuvat rauhalliseen perusasentoon, vapaa käsi tyylikkäästi alhaalla.


Mestre-sala aloittaa upean akrobaattisen tanssin, jolla alkaa lähestymään paikoillaan odottavaa PB:aa ja lippua. - Pyörimisiä, askeleita ja hyppyjä. Lähestyminen päättyy syvään ja tyylikkääseen aukaisuun ja kumarrukseen lipun eteen. Mestre-sala painaa päänsä ja suutelee lippua, jota PB pitää roikkumassa edessään (kuva 21). Myös tässä lippu on kerätty ylä- ja alareunoistaan yhteen ja sitä pidellään hellästi kaksin käsin.


2. Pyörimiset yhdessä


Kaikki pyörimiset alkavat ensin 1 asteen pyörimisellä.


1 aste:


MS ja PB pitävät toisistaan kiinni vasemmilla käsillä kämmenotteella. Oikealla PB käsittelee lippua ja MS viuhkaa tms. Vasemmat kädet ovat puolittain koukussa ja pari voi nojata hieman toisistaan poispäin. MS:n rintamasuunta on kohti PB:n kylkeä ja oikea käsi on PB:n selän takana suojelevasti selvästi irti selästä; n. 30 - 100 cm (kuva 8)




1+

1. asteen pyörimisessä MS voi pitää kiinni lipunkulmasta, jolloin lippu aukeaa PB:n taakse (kuva 9).







2 aste:


MS pysähtyy ja ohjaa PB:n selkänsä taitse itsensä ympäri (otetta vaihtamalla). Ote palaa vasenkätiseksi ja MS pistää oikean kätensä PB:n vyötäisille ja pyöriminen jatkuu (kuva 10).









3 aste:


MS pyörähtää ympäri 1 asteen pyörinnästä oikean kautta (pyörähtää siis oikealle) säilyttäen vasemman käden otteen kokoajan ja tulee PB:n kainaloon ja ottaa PB:tä vyötäisiltä kiinni oikealla kädellä laskien samalla vasemman käden otteen irti, jolloin PB voi tarttua MS:aa myös vyötäisiltä ja pyöriminen jatkuu 3. asteessa (kuva 11).











1+


On myös mahdollista, että MS jatkaa 1 asteen pyörityksestä alittamalla PB:n käden ja siirtyy suoraan 2. asteen pyörimiseen.


3+


MS voi myös alkaa pyörimään PB:n kainalossa oikean kautta ympäri.


3. asteesta tullaan ulos siten, että MS tartuu PB:n vasempaan käteen omalla vasemmalla kädellään ja pyörähtää vasemman kautta (vasempaan pyörien) ulos 1 asteen pyörintään.


3. asteesta voidaan tulla ulos myös siten, että MS ohjaa vasemmalla kädellään PB:n vasemman käden etupuolitse PB:n vyötärön toisella puolella olevaan oikeaan käteensä ja vetää sitten oikealla kädellään "solmun auki", jolloin PB pyörähtää otteesta oikean kautta ulos.


Kaikkia pyörimisiä ja niihin liittyviä liikkeitä voidaan sekoittaa keskenään.


2 B Porta-bandeira pyörittää mestre-salaa

1.

Liike alkaa 2 asteen pyörimisestä. Ote säilyy ja MS laskeutuu alas vasemman jalkansa varaan (kyykistyy vasemmalle jalalle) ja oikea ojentuu eteen (kuva 12).









2.

Liike alkaa 2 asteen pyörimisestä. Ote säilyy ja MS laskeutuu alas vasemman jalkansa varaan (kyykistyy vasemmalle jalalle) ja oikea koukistuu taakse ja jää "laahaamaan" (kuva 13).










2b.

2. asteen pyörimisestä MS laskeutuu vasemman jalkansa varaan "puoli alas" ja tukee oikean jalan polven varempan pohkeeseen ja pyörii PB:n mukana pitäen toisella kädellä vyötäröltä toisella kädestä (kuva 14).










3.

Liike alkaa 2 asteen pyörimisestä. Ote säilyy ja MS nostaa oikean jalkansa koukkuun ylös (kuva 15).












3b.

Vasempien käsien ote voidaan irroittaa, jolloin MS nostaa vasemman kätensä ylös ja PB työntää MS:n oikeaa jalkaa vasemmalla kädellään polven läheltä, jotta pyöriminen jatkuu .



3. Tanssi erikseen


PORTA-BANDEIRA

Porta-bandeiran tanssi rakentuu pyörimisistä molempiin suuntiin ja suunnanvaihdoista. Lippua voidaan pyörittää sekä pään etu- ja takapuolella. Jos lippua pyöritetään niin, että tanko on pystyssä, lippua pidetään auki ja estetään kietoutumasta pään ympärille ylösnostetulla vapaalla (vasemmalla) kädellä.

Pyöritykset molempiin suuntiin voidaan tehdä:

a) tanko vinossa, jolloin lippua aukaisevaa apukättä ei tarvita (kuva 1), tai

KUVA 1

b) tanko pystyssä, jolloin lippua on pidettävä auki vapaalla kädellä (kuva 2).




MESTRE-SALA


Mestre-salan tanssi muodostuu pyörimisistä molempiin suuntiin ja suunnanvaihdoista, jotka tehdään "aukaisemalla" ja menemällä jonkinverran alas (kuva 3),


KUVA 3


joissain tapauksissa suorastaan "polvistumisia". Lyhyinä väliosina on (muita) hypähteleviä askelia, jotka muistuttavat paikalla aukaisuja. "Delegadon tyyppisiä" (kiemurtelevia) askelia käytetään myös, mutta paino on 80% pyörimisissä ja suunnanvaihdoissa (Tosin MS:stä riippuen).


Vapaassa tanssissa parin tanssi ei välttämättä ole synkronisoitua, mutta eräs parhaista suorituksissa vapaassa tanssissa vuoden -90 lopulla oli São Clementen sambakoulussa, jossa ensimmäinen pari André ja Patrícia, vaihtoi suuntaa aina samanaikaisesti. Suunnanvaihdon "merkki" oli MS:n aukaisu ja alasmeno pyörimisen jälkeen. Pari pyöri aina ylhäältä katsoen samaan suuntaan (kuva 1), jolloin katseet kohtasivat "ristiin". (Helpottaa huomattavasti siirtymistä "pyörimisiin") MS:n liikkuessa vasemmalle, PB liikkui oikealle, kuin ympyrän kehällä. Suunnanvaihdosta pyörimis- ja liikkumissuunnat muutuivat päinvastaisiksi (kuva 4).





Pyörimissuunta on tärkeä tässä kuviossa. Ympärimeno on tehtävä astumalla tukijalan etupuolelle (parin suuntaan) ristiin, muuten kuvio ei onnistu (kuva 5)!


KUVA 5


Mestre-sala ei välttämättä nosta kumpaakaan jalkaansa pyöriessään. Nostot ovat vain viimeisessä pyörähdyksessä ennen pysähdystä tai avausta; tai hypähtävissä askelissa.


Mestre-salan tanssille on tyypillistä vahva takakeno, joka tulee usein esille pyörimisissä (kuva 6)!


KUVA 6


Kohtaamiset


Yleisin tapa siirtyä vapaasta tanssista tai kuvioista yhteen, on parin pyöriessä ristiin (ylhäältä katsottaessa molemmat pyörivät myötäpäivään) MS:n lähestyminen pyörivää PB:tä eteen ja polvistuminen alas ja käden ojentaminen (vasemman), jonka jälkeen pari siirtyy "1. asteen pyörimiseen" käsiotteella. On myös mahdollista, että MS odottaa PB:tä, polvistuu sitten ja tarjoaa kätensä (kuva 7).




b.

Siirryttäessä kohtamisesta pyörimiseen MS voi tehdä PB:n käden alituksen (ote säilyy) tai useita toistuvia alituksia sarjassa. Sarjoihin voi jopa liityä askeleitakin ja PB:n ohjaamista MS:n ympäri.

-Tässä kohden on helppo sotkea parin harmonia - tyylitajua tarvitaan!



4. Mestre-salan ja porta-bandeiran muut kuviot


1.


Mestre-sala ja porta-bandeira ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan kasvot vastakkain ja pari etenee sivuttain sopivalla askeleella (kuva 22).




2.


Mestre-sala jää paikoilleen seisomaan perusasentoon (kädet voivat olla myös ylhäällä) ja porta-bandeira lähtee pyörimään täyttä ympyrää hänen edessään, jonka jälkeen pari yhdistyy jälleen.


Pyörimissuunnasta riippuen PB:n täytyy pyörähtää viimeinen kierros päinvastaiseen suuntaan, jotta liike on oikea kohdatessa (kuva 23).


PB:n pyörimissuunnan on oltava sellainen, että parin kontakti säilyy.




2b.


MS voi myös tanssia solistisen osuuden PB:n kiertäessä kehää.


3.


Pari voi käyttää erilaisia keinuvia "odotusaskeleita", molemmilla sama askel (kuva 24) ja erilaisia "etenemisaskeleita" tarvittaessa, käsiotteella tai ilman.


4.


MS kumartaa PB:lle ja PB vastaa niiauksella. Muista tässä käsiliikkeet! Ei tönköttelyjä, vaan sulavia tyylikkäitä liikkeitä.


5.


Pari menee "piirileikkiä" lipun kanssa (kuva 25). Tämä yleensä esittelyn jälkeen.




6.


Kun MS ottaa vastaan PB:n kättä ja pari on yhdistymässä, kun MS perääntyy kävellen polvistuneena (kääpiökävely).


7.


PB kävelee puolikaren (tai ympyrän kehää vastapäivään) ja MS pyörii sisemmällä kehällä PB.n vieressä ristiin l. vastakarvaan. Kuvio päättyy kohtamiseen (kuva 26).




8.


Perusasennosta käsien ote säilyy. PB pyörähtää vastapäivään MS:n kainaloon (tässä kohdassa MS on toisen polvensa varassa, muuten tulee lipusta)
ja MS vetää "solmun auki" ja vapauttaa PB:n.


Liike voidaan tehdä myös esittelyn jälkeen jos pari lopettaa esittelyn perusasentoon.


9.


Aloitetaan yhdestä ja edetään pyörien myötäkarvaan, kunnes lopetetaan yhdistymiseen (kuva 27).




10.


Pyöriminen perusasennossa, jossa PB kiertää suurempaa kehää kuin MS, joka saattaa jopa peruuttaa (kuva 28).




10b.


MS kääntyy myötäpäivään ja vaihtaa otekättä, jolloin tullaan 1. asteen pyörimiseen.


11.


2. asteen pyöriminen, josta PB jatkaa muutaman kierroksen vapaasti ja MS tanssii lähellä solistisesti, jonka jälkeen pari yhdistyy takaisin 2. asteeseen. Sama uusiksi jne.